Ilja Suvanto

Timo Soini päivitteli Suomalaisten EU myönteisyyttä ja analyyttisen keskustelun puutetta. Annan tästä asiasta melkoisen vastakkaisen näkemyksen.

Tehdään pieni ajatusleikki. Entä jos Suomesta puuttuisi puoluepoliittinen parlamentti ja vaalipiirit sopisivat asioista ensin sisäisesti ja sitten monen eri intressiryhmien sotkemien sopimusten turvin? Seurauksia ei tarvitse miettiä pitkään. Helsingin ja Uudenmaan suuret vaalipiirit pelaisivat omaa peliään suurilla edustajapaikoillaan. Lupauksia annettaisiin suuntaan ja toiseen, kunnes jokin kuntatasaus uhkaisi horjuttaa suuren vaalipiirin omaa kasvua. Uusimaa vetäisi hihnat säkinsuulle ja paikalliset oikeistopopulistit julistaisivat oman vaalipiirinsä talouskasvun pyhäksi ja tehtyjen sopimusten täyttäminen lykättäisiin hamaan tulevaisuuteen.

Suomessa vallitsee puoluepoliittinen parlamentarismi, jossa edustajat tulevat vaalipiireistä, mutta sopivat eduskuntaryhmän kannoista muiden vaalipiirien edustajien ja puolueen johdon kanssa. Puoluekokouksissa käsitellään aloitteet linjan selkeyttämiseksi ja eduskunta luovii kaikkien vaalipiirien tärkeimpien intressien mukaisesti säilyttääkseen toimintakykynsä.

Euroopassa vallitsee juuri ensimmäisen kappaleen kaltainen tilanne. Tavoite on pyrkiä lähemmäksi jälkimmäistä. Sillä matkalla EU:n parlamentaarisen vallan lisääminen on ensisijainen askel ja perussopimuksen hyväksyminen tärkeä välietappi. Aikaisemmin Euroopan asioihin puututtaessa on ollut tärkeää se, ketkä valitaan kansanedustajiksi valtiolliseen parlamenttiin. Pääministerillä on väliä. Perussopimus tekee Euroopan puoluepolitiikasta ja Europarlamentin edustajista entistä tärkeämpiä toimijoita, mikä on omasta mielestäni oikea suunta matkalla kohti demokraattista Eurooppaa.

Soinin mukaan ”Suomessa ei nähdä, että laajentunut EU on täysin erilainen unioni kuin mihin Suomi liittyi.” Onneksi asia todella on näin. Euroopan sosialidemokraattien tavoitteena on kehittää rakenteita vielä monin verroin nykyistä ja tulevaa läpinäkyvämmiksi. Me pyrimme entisestään lisäämään parlamentarismia, tiivistämään unionin ulkopoliittista konsensusta EU:n ulkoministerin ympärille ja heikentämään suurten valtioiden ja taloudellisten eturyhmien valtaa yli parlamentaarisen koneiston. Jos tämä ei ole se kehitys mikä Euroopassa halutaan nähdä, niin Soinin lausuntoja on entistä vaikeampi ymmärtää muuna, kuin Perussuomalaisten syvään juurtuneena taantumuksena.

Julkisuudessa käydään jatkuvasti analyyttista keskustelua EU:n tulevaisuudesta. Soinin omat avaukset sen sijaan eivät ole olleet rakentavia. Tämä on ikävää, sillä – täysin vastakkaisista näkemyksistämme huolimatta – unioni tarvitsee eniten kehittävää keskustelua kriitikoiltaan ja kriittistä näkemystä vahvimmilta tukijoiltaan. Soinin kommentit menivät puhkumiseksi. Siinä onkin sitten aivan kaikki, mitä Perussuomalaisilla on ollut viime aikoina tarjota.

(Kuvat/Images: 1. Perussuomalaiset, 2. pes.org)

Related posts:

1. Soinin vastaus: Ei.