Ilja Suvanto

Tätä kirjoittaessani kaikuu stereoissani Novospasskyn luostarin komeaakin komeampi pääsiäismessu. CD on pyörinyt hyllyissä jo kauan ja kaivan sen joka vuosi esille tähän aikaan.

Suvannon pojan koko vuoden ajan lahjakkaasti nukkuva hengellisyys pulpahtaa aina pääsiäispyhien aikana ilmoille. Lieneekö laukaisijana lähestyvä vuodenaika vai pääsisäispyhien sanoma – todennäköisesti molemmat yhdessä.

Samaan aikaan herää myös rakkauteni luontoa ja pohjoista maata kohtaan. Ei niin, että luonnonrakkauteni nukkuisi talvikaudet. On sykähdyttävä näky seistä kallioilla metsän keskellä ja seurata auringon tulenpunaisen hehkun leviämistä lumen verhoamaan maailmaan. Jokaisessa vuodenajassa on oma kauneutensa. Etenkin kevät ja syksy herättävät allekirjoittaneessa ankaran tarpeen kulkea syvälle metsän vehreisiin varjoihin. On kulunut liian monta kuukautta siitä, kun viimeksi nukuin kallionkolossa käpy selän alla; heräsin nuotion rätinään ja aamukahvin tuoksuun kuusipuiden siimeksessä. Täytyypä teroittaa puukko ja tarkistaa varusteet, sillä asianlaita korjataan pikapuolin.

Tänä vuonna suuntaan tapani mukaan pääsiäispyhien ajaksi mökille vanhimpien ystävieni kanssa. Suomusjärvellä aika kuluu mukavasti saunoessa, syödessä ja eri pelien parissa. Järveenkin olisi tarkoitus pulahtaa. Luonnollisesti pakkaan matkaan myös kohtuullisen määrän olutta saunaa varten. Päivällisjuomien virkaa toimittavaa tavan mukaan viinien virta. Auto starttaa pihalta tänään torstaina ja palaa parkkipaikalle maanantaina.

Kristus nousi kuolleista.
Totisesti nousi.

Toivotan hyvää pääsiäistä kaikille lukijoilleni.

(Kuva: Kristukseen tuonelaan laskeutumisen ikoni. ort.fi)

No related posts.