Helsingin Demarinuoret ovat ilmoittaneet haluavansa murtaa teinien poliittisen passiivisuuden.
Aiomme aiempaa aktiivisemmin kampanjoida nuorten tietoisuuden lisäämiseksi
Näin toteaa toiselle kaudelleen puheenjohtajaksi valittu
Anna Mäenpää (Tiedote 09.11 2005). Myös me Vantaan Demarinuoret olemme kokouksissa pohtineet nuorten aktivoimista sosialidemokraattiseen politiikkaan.
Mitä aktivoiminen tai tietoisuuden lisääminen sitten todella tarkoittavat? Tämä prosessi vaatii puolueiden nuorisojärjestöjen aikaisemman näkyvyyden kohentamista kaupungin julkisessa kuvassa. Näkyvyys ei kutienkaan saa vaikuttaa provokatiiviselta toisia poliittisia nuorisojärjestäjä kohtaan, sillä jokaista reaktiota seuraa aina vastareaktio. Mitä aggressiivisempi reaktio, sitä aggressiivisempi vastareaktio. Tämä pätee monessakin asiassa.
Tärkeintä on kuitenkin kehittä nuorten käsitystä poliittisista ryhmittymistä. Vantaalla on vallalla käsitys, jonka mukaan puoluepolitiikka on pelkistetysti ryhmittymien taistelua vallasta. Pitkäjänteisyyttä ei ole. Etenkin nuoret haluavat nähdä tuloksia nopeasti. Pitkän tähtäimen suunnitelmallinen päätöksenteko ja toteutus eivät vaikuta uskottavilta. Mikään ei muutu - näkemys on vallalla koska valtuustot ja eduskunnat tulevat ja menevät, ilman selkeää heti näkyvää muutosta.
Juuri näillä eväillä äärioikeisto houkuttelee nuoria riveihinsä. He lupaavat nuorisolle välitöntä ja radikaalia muutosta yhteiskunnassa. He tarjoavat kiintopisteen ja määränpään. Sosialidemokratia ei voi eikä halua tarjota tällaista. Bernsteinin käsitykset sosialidemokratiasta liikkeenä elävät yhä voimakkaina myös puolueen keskuudessa (E. Bernstein: Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät, 1910).
Puolueen nuorisojärjestöt voisivat kuitenkin tarjota nuorten ja päivänpolitiikan välistä responssivisuutta jäsenilleen. Tavallaan näin on jo tapahtunut, sillä nuorten odotetaan osallistuvan aktiivisesti kaupungin toimintaan ja ilmaisevan juuri nuorten näkökulmaa poliittisessa päätöksenteossa. Nuoria myös kuullaan. Meillä on vaikutusvaltaa.
Responssiivisuus ei kuitenkaan näy sitoutumattomien tai poliittisesta vakaumuksestaan epävarmojen nuorten keskuudessa. Ensimmäiset askeleet sekä nuorten että vanhempien henkilöiden poliittisen passiivisuuden murtamisessa ovat täten mielestäni:
- Puolueita toisistaan erottavien ideologioiden korostaminen, sekä aatteen että käytännön tasolla.
- Nuorten poliittisen vaikutusvallan korostaminen, sekä aatteen että käytännön tasolla.
- Pitkäjänteisyyden korostaminen, eli sekä poliittisen arjen että suunnitelmallisen päätöksen teon merkityksen selventäminen.
- Responssiivisuuden kehittäminen nuorten, SDP:n nuorisojärjestön, puolueen ja kaupungin kesken.
Konkreettisilla toimilla yllä esitetyn ehdotuksen hyväksi me toivoakseni saamme hyvän alun nuorten passiivisuuden murtamiseksi.
Sphere: Related ContentRelated posts:
Oivaa teksti� Ilja,
Olen kanssasi samaa mielt�. Helsingiss� t�m� voisi tarkoittaa esimerkiksi l�hi�ihin jalkautumista. Kukaan muu poliittinen nuorisoliike ei sit� tee, jolleivat vaalit ole nurkan takana. Lis�ksi se parantaisi vuorovaikutusta nuorten, poliittisesti aktiivisten nuorten ja jo sitoutuneiden v�lill�. Kiertueen teemana voisi olla juuri “Sinullakin on ��ni!” jne. Kyse on innovoinnista ja rohkeudesta. Pit�� keksi� n�pp�r� resepti, jolla tavoittaa kohderyhm� sek� uskaltaa toteuttaa se.
L�hi�iss� - jatkan esimerkki� - kasvaa ��nest�m�tt�myyden kulttuuri. Yhteiskunnalliset asiat eiv�t ole monen mielest� olleellisia h�nen oman todellisuutensa ja p�rj��misens� kannalta. T�m� lannistuneisuus meid�n on murrettava, jos haluamme, ett� meill� on muutaman vuosikymmenen kuluttuakin kansalaisten silmiss� legitiimi parlamentaarinen j�rjestelm�